Opiskelijalakko! 7. – 8.12.
December 4, 2006
OPISKELIJALAKKO 7. – 8.12.
Ei luentoja, ei työtä, ei pänttäämistä, pelkkää kapinaa.
Kokoontuminen to 7. 12. klo 18 Porthanian edessä. PARTY!!!!
Miksi lakkoon? Siksi!
Lupauksia, lupauksia, jälleen kerran tyhjiä lupauksia. Vaikka opintorahan reaaliarvo on pudonnut 20 prosenttia 1990-luvun alun
tasosta, ei korotuksia ole luvassa ensi vuodenkaan budjettiin. Hengissä pysyäkseen opiskelijoiden odotetaan ilmeisesti joko ottavan lainaa tai hukkaavan kaiken aikansa paskaduuneissa.
Lainanottoon kannustaminen perustuu siihen ajatukseen, että opintojen jälkeen mennään kovapalkkaiseen täysipäiväiseen ja pysyvään työhön, jonka tuloista voidaan helposti maksaa laina takaisin. Kuka tahansa meistä kuitenkin tajuaa, ettei asia enää ole lähellekään näin.
Samaan aikaan me opiskelijat, uuden tiedon omaksujat ja kehittäjät, olemme tietoyhteiskunnan alipalkatuinta ja riistetyintä työvoimaa. HYY:n selvityksen mukaan opiskelijoiden mediaanitulo on 646 euroa kuukaudessa, kun keskimääräiset tulot Suomessa ovat noin 2500 euroa.
Opiskelijoiden elämän kontrollointi lisääntyy jatkuvasti. Toimeentulon parantamisen sijaan esitetään lukukausimaksuja, opintotahdin
kiristämistä ja suoritusten yhä tarkempaa mittaamista.
Olemme jo tarpeeksi kauan kuunnelleet poliitikkojen tyhjiä lupauksia, esittäneet turhia vetoomuksia ja seisoskelleet eduskuntatalolla – on aika toimia itse. Meidän on tehtävä jotain näyttääksemme, millainen opiskelijoiden yhteinen voima on, mikä meidän merkityksemme on tietoyhteiskunnan kehitykselle.
VAADIMME:
- opintorahaa 500 euroa/kk puhtaana käteen!
- jo riittää horina lukukausimaksuista – tietoyhteiskunnassa tieto ei voi olla rikkaiden etuoikeus
- yliopiston on pidettävä parempaa huolta harjoittelijoista: 800 eurolla kuussa emme keitä kahvia
alistumattomat opiskelijat
Tervehdys!
Näyttäisi siltä, että myös sekalainen joukko Stadialaisia (eli Helsingin AMK) opiskelijoita osallistuu lakkoon tukilakkoperiaatteella. Joukossa on voimaa!
Hyvää onnea, tulette sitä tarvitsemaan.
Koska yksityisellä sektorilla jatkuvassa työsuhteessa tehtävä kokoaikainen työ on viiteryhmänne mukaan yleensä eettisesti epäilyttävää, ja kaikki muu työ “paskaa,” niin määrittelisittekö ystävällisesti minulle (ja muille) paskatyön vastakohdan?
Miksi esittelyteksti on ensin englanniksi ja vasta sitten suomeksi?
Mihin jäi ruotsinkielinen teksti flyereistä, julisteista ja webbisivulta?
Ovatko alistumattomat opiskelijat myös kaksikielisyyttä vastaan?
Kysyn vaan!
No hyvinpä näytit parahin A. K. silti ymmärtäneen viestin sisällön.
T. Sisällön puolesta, muotoseikkojen pilkunviilaajia vastaan…
PS. Kertokaahan vielä, mihin matka jatkuu Portsulta, niin myöhemmin tulevat pääsevät liittymään jengiin!
Enpä tiedä, mistä Ulbricht on saanut ajatuksensa, että kaikkien opiskelijoiden mielestä kaikki muu kuin yksityisen palveluksessa tehtävä työ on “paskaa”.
Voipi olla, ettei “paskatyö” ole kovin toimiva termi. Kovin paljoa toimivampaa ei kuitenkaan ole myöskään kyseisten työmuotojen ja -olojen ylläpitäjien tekopyhä hurskastelu tuon sanan käyttöä koskien.
aahah…
Viime kesänä meni yksi larppi too-della överiksi, porukkaa kuoli kuin heinää ja pelinjohdolta loppui kesken varahahmot jne.
Pelin loppuvaiheessa kun noin 80% porukasta oli kaltattu, alkoi taisteluiden “voittajaksi” selvinnyttä ryhmittymää johtanut velho pitää seuraajilleen todella paatoksellista puhetta tyyliin “Uskon, että jopa näiden hirvittävien tapahtumien jälkeen on uusi alku saarellamme mahdollinen, kunhan vain Luovumme keskinäisistä erimielisyyksistämme… (jne… Tuota jatkui monta minuuttia, visioita miekkojen takomisesta auroiksi, Rauhaa ja Rakkautta kaikille, Vapautta Veljeyttä ja Tasa-Arvoa etc. etc etc.)
Tässä vaiheessa oman porukkani johtaja, joka kuin ihmeen kautta oli selvinnyt tapahtuneesta hengissä, marssi kyseisen velhon taakse, ja viilsi tältä kurkun auki keskellä pihaa…
no ymmärtäähän sen Lucius Malfoy on muutenkin niin kova jätkä… Mutta yksi mieleenpainuva juttu tapahtui minulle muutamia viikkoja sitten, pelasin örkkiä ja menin jonnekin keskelle metsää nukkumaan mukana oli hieman vettä että saisin herättyäni pelin käyntiin ottamalla pari cofeiini pilleriä. Heräsin muutaman tunnin päästä koko lähimaasto oli hallassa hengitykseni höyrisi vesi oli umpi jäässä ja minua vitutti.
Kerrotaan vielä joku toinen juttu… No, eräässä cyberpunk pelissä kauan sitten oli mutantteja, jotka vasta pelin loppu puolella pääsivät vapaaksi, kaikki mutantit älysivät kuolla kun niitä ammuttiin kaukaa, kaikki paitsi yksi. Tämä kyseinen mutantti juoksi ilman paitaa huoneeseen jonka reunoilla oli suurin piirtein kaikki pelaajat kuula-aseet valmiina, ja arvata saattaa miten siinä kävi… Ei varmaan hirveästi enää munchaa se pelaaja.
onhan noita tarinoita…
500 euroa? Järki käteen. 300.
“Järki käteen”? Haloo pässi! Työtönkin saa 370 euroa kuussa tekemättä käytännössä yhtään mitään ja tuo oli vielä ilman asumistukia!
That’s awesome, keep up the good work, finnjävlar! =) Let those bastards in the parliaments know who they’re messing with!
//a swedish friend of yours.
Ei se duunin tekeminen opiskelun ohella paskaa ole vaan mahdollista. Miksi ette aja asiaa tulorajojen poistamiseksi tai jotain? Se on se juttu, mikä kusee. Laiskoille ei muutenkaan ole tilaa tässä yhteiskunnassa(paitsi kunnantyöntekijöille), joten nyt vähän otetta niskasta kiinni ja töihin siitä. Tollaset laiskat paskat ketään kiinnosta.
P.S. ja myös sen lainan takaisinmaksu on mahdollista kun olet valmistunut. Vaikka sitten työttömyyskorvauksen avulla kun kerta siihenkin saakka ollaan pystytty elämään minimituloilla. Älkää siis marmattako elämän vaikeutta kun teillä ei niitä oikeasti edes ole. Elätte suomessa ja kaikilla on ruokaa. Vai milloin olet ollut viimeksi 48h syömättä ja juonut likaista vettä?
Opintoraha on jo liiankin korkea, jos sen turvin vetelehditään vastuuttomasti vuosikausia opiskelijastatuksella.
Suoran tuen korotuksen sijaan päätoimisten opiskelijoiden opintotuen tulorajat pitäisi poistaa ja sama tuki maksettaisiin kaikille. Lisärahaa saa tekemällä työtä tai ottamalla lainaa.
Omasta kokemuksestani voin sanoa, että osa-aikainen työnteko parantaa myös opintomotivaatiota ja helpottaa pysyvää siirtymistä työelämään. Ja lainanotto ohjaa terveellä markkinavetoisella mekanismilla hyödyllisten (=ammattiin ja ansioihin johtavien) opintojen pariin ja kannustaa ripeyteen opinnoissa.
Ei nykyään enää ole aikaa osa-aikatyöhön, kun pitää mennä ton saatanan yliopiston läpi niin helvetin nopeasti. vitun rajoitukset.
Arvoisa humanisti,
et liene opiskellut ainakaan korkeakoulussa, koska muuten tietäisit, että opintorahalle on määritelty aikaraja (70 kk) ja lisäksi tuotettava 4,8 opintopistettä kutakin tukikuukautta kohden. Näin ollen tutkinto on suoritettava kuudessa vuodessa tai opintotuki loppuu kokonaan. Vastuuton vetelehtiminen ei siis tapahdu ainakaan valtion kustannuksella.
Opintotuen tulorajojen poisto olisi tietenkin hyvin toivottavaa mutta valitettavasti kaikki opiskelualat eivät ole tässä suhteessa tasa-arvoisessa asemassa. Kaikki työtehtävät eivät suinkaan ole kovapalkkaisia ja opiskelijoita käytetään yleisesti halpana työvoimana, joiden kohdalla kierretään kevyesti työsopimusehtoja, joka vaikeuttaa jo valmistuneiden ja työelämässä olevien ammattilaisten mahdollisuuksia sopia kohtuullisia työsopimuksia joillain aloilla. Humanistisen alan edustajana arvon Humanistin pitäisi tästä olla toki tietoinen ellei sitten satu kuulumaan siihen pieneen etuoikeutettuun joukkoon, joka saa työtä suhteilla: joko omillaan tai vanhempiensa…
Olemme toki samaa mieltä siitä, etttä osa-aikainen työnteko parantaa siirtymistä työelämään ja myös opintomotivaatiota mutta vain silloin kun se todella on oman alan työtä, jolloin teoria ja käytäntö voivat kohdata kaikkia hyödyttävällä tavalla. Valitettavasti se yleisempi tapa eli opiskelijoiden käyttäminen tehtävissä, joista maksetaan matalaa palkkaa, ei noudateta työsopimuksia (koska ei tarvitse) ja jonka sisältö ei millään lailla kohtaa opiskeltavaa alaa edes luovasti ajateltuna, on sekä inhimillisen pääoman haaskaamista että kyseisten alojen arvostusta heikentävää. Eivätkä ne todellakaan edistä työllistymistä tai kannusta ripeyteen. Päinvastoin heikentävät todellisen kilpailun syntymistä.
Jos halutaan ripeästi valmistuvia ja osaavia ammattilaisia, niin panostetaan ihan oikeasti koulutukseen ja vähennetään sitten vaikka sisäänottomääriä. Todellinen humanisti oppii tutkintoa tehdessään myös arvostamaan omaa ammattitaitoaan ja olemaan myymättä sitä liian halvalla. Asia, jonka esimerkiksi diplomi-insinöörit ovat oppineet hieman meitä humanisteja paremmin…
Lisäksi toivoisin, että Humanisti olisi käyttänyt hieman enemmän aikaa opintoihinsa työssäkäynnin sijaan niin, että kykenisi edes alkeelliseen tieteellisen tyyliin ja ottaisi selvää faktoista ennen lopullisen kannan ottamista. Lisätietoa opintorahasta löytyy kelan sivuilta, työelämästä puolestaan ihan oikeasti siellä toimimalla.
Moi,
Nimeni on Varpu Sairinen ja etsin eri aktivisti-listojen ja sivujen kautta
haastateltavia graduani varten. Opiskelen sosiaali maantiedetta
Amsterdamin yliopistossa ja kirjoitan graduani Suomen (ja erityisesti
Helsingin) aktivistiliikkeesta 90-luvun alusta tahan paivaan.
Haastateltavaksi etsin uusia ja vanhoja ruohonjuuritason aktivisteja
elainoikeusaktiiveista prekariaatteihin.
Olin Amsterdamiin muuttooni asti (vuonna 1999) itse lahes kokopaiva-
aktivisti Helsingissa eri kampanjoissa. Graduni aihe syntyi omasta
kiinnostuksestani tietaa onko Suomen aktivistiliike on muuttunut
aiheiltaan ja toimintatavoiltaan 90-lukuun verrattuna ja jos on niin
miten.
Haastatteluni ovat anonyymeja. Kenenkaan haastatellun nimi ei paady
) ja kaikki
graduuni (jollei joku sita valttamatta halua
haastatteluista saamani tieto on taysin luottamuksellista. Teen
haastattelut avoimen jutustelun muodossa ja ´yhteishaastattelut´ ovat
myoskin mahdollisia, joten en pysty sanomaan aivan tarkalleen kuinka
paljon aikaa yksi haastattelu vie. Mutta luulisin, etta noin tunnissa
saan haluamani kysymykset kysyttya.
Jos haluat osallistua tutkimukseeni tai tunnet jonkun (esimerkiksi
´entisen´ aktivistin) joka voisi olla kiinnostunut osallistumaan,
meilaa mulle osoitteeseen: varpu.sairinen@student.uva.nl
Tulen Helsinkiin 12. joulukuuta ja lahden takaisin Amsterdamiin joulun
jalkeen. Yritan saada tehtya sina aikana mahdollisimman monta
haastattelua. Tulen mita luultavimmin viela helmikuussa pikavisiitille
Suomeen, joten jos haluat osallistua, mutta et pysty osalllistumaan
joulun tienoilla, ilmoita kiinnostuksestasi, niin otan yhteytta kun
tiedan tarkalleen milloin tulen Suomeen. Jos kasvokkain tapaaminen ei
jostain syysta mitenkaan onnistu, voin tehda haastatteluni myoskin
puhelimitse.
Laheta tama viesti eteenpain jos huomaat etta joku sahkopostilista
puuttuu! Kiitos etukateen!
Toivottavasti nakymisiin,
Varpu